Järvi-Suomi

Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana, mutta se on silkkaa suomalaista vaatimattomuutta.

Järvi-Suomi

Suomessa sijaitsee lähes 200,000 järveä. Eniten järviä on kertynyt sisämaahan, maamme itä- ja keskiosiin, alueelle jota kutsutaankin Järvi-Suomeksi. Tämä alue kattaa peräti neljänneksen Suomen pinta-alasta, ja nimitys Järvi-Suomi ei ole liioittelua, sillä runsasjärvisimmillä alueilla järvet kattavat 50% kokonaispinta-alasta, kun koko Suomen järviprosentti jää alle kymmeneen. Seitsemän Suomen kymmenestä suurimmasta järvestä sijaitsevat Järvi-Suomessa, ja ne ovat Suur-Saimaa, Päijänne, Pielinen, Iso-Kalla, Keitele, Längelmävesi ja Puulavesi. Saimaa on Suomen suurin järvi, ja neljänneksi suurin koko Euroopassa. Järvi-Suomi on Euroopan laajin yhtenäinen järvialue.

Historiaa ja nykypäivää

Suomen järvet ovat syntyneet 13,000-10,000 vuotta sitten, kun  viimeisen jääkauden mannerjäätikön reuna vetäytyi Suomen alueiden yli Ruotsiin. Painavat jäätiköt jättivät maaperään painaumia, jotka täyttyivät vedellä. Syviä järvet eivät Suomessa ole, vaan niiden keskisyvyys on vain 7 metriä. Osa järvistä on ehtinyt soistua umpeen, ja järviä on hävinnyt myös ihmisen tekemien järvenlaskujen seurauksena. Järvi-Suomen alueella sokkeloiset vesistöt hankaloittivat maantieverkoston rakentamista. Alueen väestö käytti vesistöjä liikkumiseen: kesäisin veneillä ja talvisin jäitä myöten. Asutus on ollut hajanaista ja keskittynyt vesistöjen varsille. Ihmisiä Järvi-Suomessa on ollut jo tuhansia vuosia, kuten Ristiinassa Saimaan Yövedellä sijaitsevat Astuvansalmen kalliomaalaukset osoittavat. Kalliomaalaukset ovat Pohjois-Euroopan suurimmat. Niistä vanhimpien arvioidaan olevan ajalta 3,000-2,500eaa, jolloin Saimaan pinta oli 11m korkeammalla. Astuvansalmen kallion muoto muistuttaa ihmisen kasvojen profiilia, ja oletetaankin sen olleen eräänlainen pyhä paikka. Sukeltajat ovat löytäneet kallioiden edestä meripihkariipuksia. Järvi-Suomen historiaan voi tutustua myös mm. Savonlinnan Olavinlinnassa, joka on 1400-luvulla rakennettu linna Savonlinnan keskustan tuntumassa kalliosaarella veden ympäröimänä. Olavinlinnassa pidetään myös vuotuiset Savonlinnan Oopperajuhlat.

Historiaa ja nykypäivää

Nykyisin Järvi-Suomi kuhisee kesäisin mökkeilijöistä, ja alueella on paljon kesätapahtumia ja kulttuuritarjontaa. Alue on perinteistä kansallismaisemaa mökkeineen ja rantasaunoineen. Myös ulkomaalaiset turistit suuntaavat yhä useammin Järvi-Suomeen ihailemaan alueita, kuten Punkaharju, jossa yhtenäinen kapea 7km pitkä harju erottaa Saimaan Pihlajaveden ja Puruveden toisistaan. Toinen suosittu nähtävyys on Lietveden maisematie Mikkelin ja Puumalan välillä. Tie kulkee pitkän matkan kapealla kannaksella veden ympäröimänä. Ympäröivä kalliosaarten pirstoma vesistöalue on kuin labyrintti, jota halkovat harjujaksot. Lähes kaikkialle kulkee nyt pysyvä tie siltoineen, mutta on edelleen alueita, joihin pääsee vain kesäisin lossilla. Saimaa on sokkeloinen vesistö jo muutenkin, ja lisäksi sen eri alueita yhdistävät ihmisen rakentamat kanavat, kuten Vuolteen, Kirkonvarkauden ja Varkaantaipaleen kanavat. Suurin kanavista on Saimaan kanava, jossa on yhdeksän sulkua. Kanava sijaitsee Suomen Venäjältä vuokraamalla maakaistaleella, joka on ainutlaatuinen järjestely maailmassa. Saimaan kanavan ansiosta Kuopiosta voi kulkea vesistöjä pitkin aina Suomenlahdelle saakka. Järvi-Suomen luonnossa elää myös ainutlaatuinen Saimaannorppa, joka on erittäin uhanalainen eläin, ja Suomen ainut kotoperäinen nisäkäs. Niitä löytyy ainoastaan Saimaasta, ja niiden määrän arvioidaan olevan alle 400 yksilöä, mutta määrä on viime vuosina ollut nousussa. Saimaannorppa jäi saarroksiin Saimaalle jääkauden jälkeen maan kohotessa noin 8,000 vuotta sitten. Järvi-Suomen vesiluonnon ominaispiirre on järvien rikkonaisuus tuhansine saarineen, niemennokkineen, lahdenperineen ja kapeikkoineen. Tämä taas tarkoittaa kalastajille loputonta mielenkiintoisten kalapaikkojen valikoimaa. Järvistä kalastetaan haukea, kuhaa, ahvenia, erilaisia särkikaloja, sekä madetta ja siikaa. Moni on sitä mieltä, että Järvi-Suomi on Suomen luontoa parhaimmillaan. Vaikka joillakin alueilla mökkejä on jo liikaakin, löytyy vielä paljon rauhallisia järviä joilla riittää tilaa ja rauhaa luontoharrastuksille ja luonnosta muuten nauttimiseen. Järviä, joilla kuikan huuto, joutsenen töräytykset ja kalojen satunnainen polskadus rantakaislikossa ovat ainoita ääniä, jotka rikkovat kesäillan hiljaisuuden.

Comments are closed.