Suomen luonnonsuojeluliiton toiminta

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL on vuonna 1938 perustettu valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on vaalia luonnon monimuotoisuutta, kestävää elämäntapaa ja kulttuuriperintöä sekä suojella ympäristöä.

Luonnonsuojeluliittoon kuuluu yli 28 000 jäsentä, mikä tekee siitä Suomen suurimman luonnonsuojelujärjestön. Järjestön toiminta on avointa kaikille luonnonsuojelusta ja ympäristöasioista kiinnostuneille henkilöille, joiden lisäksi järjestön toimintaa on mukana tukemassa erilaisia yrityksiä ja yhdistyksiä kannatus- ja ulkojäseninä.

Suomen luonnonsuojeluliiton historia

Vuonna 1938 perustettiin Helsingin Säätytalossa Suomen luonnonsuojeluyhdistys, joka oli Suomen luonnonsuojeluliiton edeltäjä. Suomen luonnonsuojeluyhdistys toimi aluksi vähäisemmällä jäsenmäärällä tieteellisenä seurana, jonka toimintaperiaatteet kuitenkin alkoivat pikku hiljaa muuttua, kun seuraan tuli vähitellen lisää jäseniä. Järjestöön liittyi tieteilijöiden ja tutkijoiden lisäksi myös tavallisia ihmisiä. Vuonna 1969 useammat pienet luonnonsuojelujärjestöt fuusioituivat Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa, minkä tuloksena syntyi Suomen luonnonsuojeluliitto.

Suomen luonnonsuojeluliiton arvoina ja toiminnan pyrkimyksinä ovat luonnon kunnioittaminen sekä ihmisen luontosuhteen säilyttäminen ja vahvistaminen. Lisäksi tavoitteena on vaalia terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä. Suomen luonnonsuojeluliitto pyrkii toteuttamaan näitä arvoja edistämällä maan, ilman ja vesistöjen suojelua ja vaalimalla ympäristöarvoja. Suojelutyöhön liittyvät olennaisena osana energia- ja ilmastokysymykset.

Ilmasto ja energia

Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisi vuonna 2015 ilmasto- ja energialinjauksensa. Linjauksen ensimmäisenä kohtana on energiansäästön ja -tehokkuuden nostaminen etusijalle. Tässä on pyrkimyksenä saada nostettua rakennusten kokonaisenergiansäästötavoitetta vähitellen ensin 40 prosenttiin ja myöhemmin 80 prosenttiin vuosiin 2030 ja 2050 mennessä. Päämäärän saavuttamiseksi esitetään keinoiksi muun muassa talotekniikan kehittämistä ja kulutusjoustoja sekä rakennusten omaenergiatuotantoa, esimerkiksi aurinkosähköpaneelien, pientuulivoimaloiden, tulisijojen ja lämpöpumppujen avulla.

Liikenteessä valtion tuki tässä linjauksessa uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisessä vuoteen 2035 on lähes 100 prosenttia. Pyrkimyksenä on saada vähennettyä liikkumistarvetta ja kannustaa ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä tai kimppakyytejä, kävelemään ja pyöräilemään. Mahdollisesti kerättävillä ruuhkamaksuilla rahoitettaisiin joukkoliikennettä. Joukko- ja raideliikenteen kehittämisen lisäksi biokaasun käyttöä ja jakeluverkostoa parannetaan liikenteessä.

Bioenergiaa fossiilisten sijasta

Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena on suojella kunkin kasvillisuusvyöhykkeen metsistä vähintään 17 prosenttia, niin että metsien ekosysteemien monimuotoisuus säilyy toimivina ja metsien hiilivarastot mahdollisimman suurina. Tavoitteena on pitää puunkorjuumäärät nykytasolla tai sitä alempana. Metsäbiomassan käyttöä energiantuotannossa pyritään korvaamaan maatalousbiomassalla. Järjestön linjauksen mukaan soiden turvekerros tulee säilyttää, jolloin se toimii usean miljardin tonnin hiilivarastona ja vesitalouden sääntelyn puskurina. Bioenergia on tarkoitus saada päästökaupan piiriin.

Järjestön tavoitteena on, että Suomessa luovutaan vuoteen 2025 mennessä turpeen ja kivihiilen poltosta. Turpeen korvaajaksi energiantuotantolaitoksissa kaavaillaan puuhaketta. Turveteollisuudesta pyritään siirtymään puun energiakäyttöön tukien avulla, niin että turpeen energiakäytön verokohtelu yhdenmukaistetaan vastaavaksi kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla.

Kohti uusiutuvia energianlähteitä

Suomen luonnonsuojeluliitto näkee tavoitteena 100-prosenttisesti uusiutuvia energianlähteitä käyttävän Suomen vuoteen 2050 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi järjestö ehdottaa, että aurinkovoiman tuottamiselle luodaan nykyistä tehokkaammat kannustimet ja takuuhintajärjestelmän avulla luodut kotimarkkinat. Suomesta on tarkoitus tehdä kansainvälisen ilmastopolitiikan edelläkävijä.

Järjestö näkee myös tuulivoiman lisäämisen olevan olennaista tulevaisuuden energiantuotannon kannalta. Tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja valittaessa tulisi huomioida luontokohteet ja maisema sekä alueen luontoarvot ja lajistolle tärkeät alueet. Luontoalueiden sijasta tuulivoimaloita haluttaisiin sijoittaa mieluummin teollisuusalueille, valtaväylien läheisyyteen, suurille peltoalueille ja muualle jo valmiiksi ihmisvaikutuksen läheisyydessä oleville alueille.

Vesivoiman lisärakentamista järjestö ei kuitenkaan halua. Esimerkiksi Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaita ei pidä liiton mukaan rakentaa. Jo olemassa olevien voimaloiden vaikutuksia ympäristöön tulisi vähentää muun muassa rakentamalla kalaportaita ja -teitä sekä turvaamalla riittävän suuren ympäristövirtaamat. Pienten vesivoimaloiden tarkoituksenmukaisuutta tulisi tarkastella ja entisten voimaloiden turbiinien uusimisella voidaan parantaa niiden hyötysuhdetta, kuitenkin kalavaellus turvaten.

Comments are closed.