Uhanalaiset lajit ja katoaminen

Maapallon kaikkien ekosysteemien ja elämän edellytys on hyvinvoivat ja monipuoliset luonnonympäristöt, joissa elävien eläin- ja kasvilajien kirjo on valtava. Ihminen kuluttaa kuitenkin jatkuvasti enemmän ja enemmän luonnonvaroja, mikä kohdistaa suurta painetta luonnon monimuotoisuutta kohtaan. Kaikilla eläin- ja kasvilajeilla on oma paikkansa ekosysteemin ravintoketjussa ja näin ollen oma tehtävänsä luonnossa. Kokonainen ekosysteemi voi mennä sekaisin, mikäli alueen avainlajit kuten esimerkiksi petoeläimet vähentyvät tai katoavat alueelta kokonaan.

Eliölajeja on nyt maailmassa vähemmän kuin koskaan aiemmin ihmisen historian aikana. Maailmanlaajuisesti luonnon monimuotoisuus on jo vähentynyt vuodesta 1970 lähtien miltei 30 prosenttia. Vielä huonompi tilanne on trooppisilla vyöhykkeillä, joilla luonnon monimuotoisuus on romahtanut noin neljänkymmenen vuoden aikana jopa 60 prosenttia.

Ekosysteemien monimuotoisuus ja herkkyys

Jokaisella lajilla on kokonaisuuden kannalta tärkeä merkitys jokaisessa ekosysteemissä. Veden kiertäminen meristä, järvistä ja muista vesistöistä sateeksi ja sitä kautta takaisin meriin tai kukkien ja kasvien pölyttäminen saattavat tuntua itsestään selviltä asioita, mutta ne ovat hyvin herkkiä prosesseja ja alttiita luonnon muutoksille. Suurimpia riskejä ekosysteemien monimuotoisuudelle on elinympäristöjen pienentyminen ja katoaminen, mikä johtuu paljon ihmisen vaikutuksesta ja esimerkiksi maanviljelyn leviämisestä. Maanviljelyn tieltä raivataan jatkuvasti monimuotoisten elinympäristöjen sademetsiä, jolloin lajeja uhkaa sukupuutto luonnon köyhtymisen ja eroosion lisääntymisen vuoksi.

Kalakannat riskiryhmässä

Maailman kalakannat ovat koko ajan suuremman paineen alla, kun kaikista maailman kalakannoista jo kolmasosa on ylikalastuksen kohteena. Suomessakin on kaksitoista uhanalaiseksi luokiteltua kalalajia, joita saa kalastuslain asettamien rajojen mukaan kuitenkin pyytää, syödä ja myydä. Näiden lajien lisäksi Suomen vesistöistä on jo hävinnyt monni ja sinisampi.

Ylikalastuksen vuoksi tärkeimpien kaupallisten kalakantojen ennustetaan romahtavan tulevan vuosisadan aikana. Mikäli maailman tärkeimmät kalakannat romahtavat liikakalastuksen vuoksi, kyseessä olisi eräs ihmiskunnan historian suurimmista ympäristökatastrofeista. Nykyään lähes sata prosenttia kaikesta maailman meripinta-alasta on jo kaupallisen kalastuksen alaisuudessa. Teknologisesti kehittyneiden kalastusmenetelmien vuoksi kalat eivät edes voi paeta kalastusta.

Suomessa suosituimmat kalalajit ravinnoksi ovat lohikalat ja tonnikala. Tämä aiheuttaa lisää ongelmia myös maailmanlaajuisesti, koska monipuolisempi mieltymys ihmisravinnoksi käytettäviä kalalajeja kohtaan helpottaisi ylikalastusta esimerkiksi tonnikalan osalta. Lisäksi merkittävä osa kaikesta kalasaaliista heitetään kuolleena mereen epätoivottuna saaliina. Kasvatusaltaissa lohikilon kasvattamiseen vaaditaan useita kiloja villiä kalaa. Suomessa esimerkiksi silakkasaaliista suurin osa käytetään turkiseläinten ravinnoksi sen sijaan, että sitä käytettäisiin ihmisen ruokana.

Tiikerit sukupuuton partaalla

Eräs uhanalaisimmista suurista pedoista maailmassa on tiikeri, joita elää villinä enää noin 3 900 koko maailmassa. Ihmisten väestömäärän kasvaessa ja asutuksen levitessä tiikereiden asuinalueet ovat kutistuneet ja pirstaloituneet samalla kun eläinyksilöiden määrä on romahtanut. Yhdeksästä tiikerien alalajista jo kolme on kuollut sukupuuttoon. Muutamassa sadassa vuodessa ihmisen levittäytyminen on supistanut tiikerien elintilan noin seitsemään prosenttiin siitä, mitä se oli aiemmin.

Merkittävin uhkatekijä tiikerien kannan elpymiselle maailmanlaajuisesti on salametsästys. Salakaadettujen tiikereiden ruumiinosat ovat erittäin haluttuja tuotteita Aasian pimeillä markkinoilla, sillä niiden nähdään muun muassa tuovan onnea, parantavan sairauksia ja suojelevan pahalta. Jokainen tiikerin ruumiinosa aina kuononkärjen viiksistä häntätupsuun on kauppatavaraa taikauskoisilla markkinoilla. Ja mitä harvinaisemmaksi tiikerien kanta käy, sitä arvokkaammaksi nämä kauppatuotteet muuttuvat.

WWF:n tavoitteena on saada kasvatettua tiikerikanta kaksinkertaiseksi vuoteen 2022 mennessä. Tämä pyritään saavuttamaan erityisesti seuraamalla laittoman eläinkaupan markkinoita sekä vaatimalla valtioiden hallinnoilta kovempia otteita salametsästäjien ja laittomien markkinoiden pysäyttämiseksi. WWF haluaa lisätä kuluttajien tietoisuutta salametsästyksen ja pimeiden eläinmarkkinoiden tilanteesta ja toimia yhteistyössä hallitusten kanssa näiden kitkemisessä.

Comments are closed.