Unescon maailmanperintökohteet Suomessa

Unesco on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö, jonka eräs toimialue on maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön vaaliminen. Järjestön sopimuksilla tähdätään kulttuuriperinnön suojeluun niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla.

Unescon yleiskokouksessa hyväksyttiin vuonna 1972 niin sanottu Maailmanperintösopimus eli Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi. Tämän tarkoituksena on lisätä ainutkertaisten kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden arvostusta sekä suojella ja kunnostaa arvokkaita kohteita. Maailmanperintösopimukseen on sitoutunut 191 valtiota.

Maailmanperintökomitea vastaa sopimuksen toimeenpanosta ja se päättää myös rahaston varojen käytöstä ja avustusten jakamisesta jäsenvaltioille, mikä ne eivät kykene suojelemaan perintökohteitaan kansallisin voimavaroin. Komitea ylläpitää lisäksi maailmanperintökohdeluetteloa seuraten luettelossa olevien kohteiden tilaa ja päättäen uusista valittavista maailmanperintökohteista. Luettelossa on nykyään hieman yli tuhat kohdetta, jotka sijaitsevat 161 maailmanperintösopimuksen ratifioineen valtion alueella.

Suomi ratifioi Unescon yleissopimuksen vuonna 1987. Suomi toimi myös Maailmanperintökomitean jäsenenä vuosina 2013–2017. Tällä hetkellä maailmanperintölistalla on yhteensä seitsemän suomalaista kohdetta.

Suomenlinna

Suomenlinna on yksi suosituimmista matkailukohteista Suomessa. 1700-luvulta peräisin olevan Viaporin linnan historia on rikas, sillä se on toiminut Ruotsin, Venäjän ja Suomen aikaisena linnoituksena. Linna vaurioitui Krimin sodassa, mutta se kunnostettiin uudelleen. Viaporista tuli Suomenlinna itsenäistymisen jälkeen ja toisessa maailmansodassa linna toimi tärkeässä roolissa. Suomenlinna liitettiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1991.

Vanha Rauma

Vanha Rauma on edelleen kukoistava puutaloalue. Rauman sydämessä sijaitseva Pohjoismaiden parhaiten säilynyt puutaloalue lisättiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1991. Alueella asuu noin 800 asukasta ja siellä on yli 600 rakennusta. Vanhassa Raumassa sijaitsee lukuisia putiikkeja, kahviloita ja ravintoloita, joiden lisäksi alueella on paikallista historiaa ja taidetta esitteleviä museoita.

Struven ketju

Struven ketju rakennettiin Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välille 1800-luvulla. Astronomi F. G. W. Struven mukaan nimetty Struven ketju on kolmiomittausketju, jolla selvitettiin pituuspiirien pituudet, joiden avulla kyettiin laskemaan maapallon tarkka koko ja muoto. Ketju on noin 2 820 kilometriä pitkä, ja siinä on 265 mittauspistettä. Suomessa mittauspisteitä on kaikkiaan 64. Suomen ja kahdeksan muun maan osalta ketju pääsi maailmanperintölistalle vuonna 2005.

Sammallahdenmäki

Sammallahdenmäki on noin kilometrin pituinen kivestä tehdyistä hautaröykkiöistä koostuva kohde. Kokonaisuudessaan Sammallahdenmäki on Pohjanlahden alueen ja Pohjoismaiden näyttävimpiä pronssikautisia kulttuurikohteita. Röykkiöistä tunnetuimmat ovat nimeltään Kirkonlattia ja Huilu. Vuonna 1999 maailmanperintölistalle lisätty kohde tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa kolme tuhatta vuotta vanhoihin uskonnollisiin perinteisiin.

Petäjäveden kirkko

Petäjäveden vanha puukirkko lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1994. Kirkko rakennettiin vuosien 1763 ja 1765 välisenä aikana. Itävaltalainen taidehistorioitsija Josef Strzygowski toi kirkon maineeseen vuonna 1920 kiinnitettyään huomiota vanhan kirkon historialliseen arvoon puuarkkitehtuuriperinteen edustajana Skandinaviassa. Kirkkoa on kunnostettu tämän jälkeen moneen kertaan.

Verlan tehdasmuseo

Verlan puunjalostusteollisuuden tehdasmuseo lähiasutusalueineen on tärkeä muistomerkki maan puuteollisuuden alkuajoilta. Se lisättiin Unescon maailmanperintökohteesi vuonna 1996. Samanlaisia kohteita ei ole maailmassa kuin muutamia. Hugo Neuman perusti Verlankoskelle vuonna 1872 puuhiomon, joka aloitti Verlan tarinan. Hiomo sekä sen yhteyteen rakennettu pahvitehdas paloivat kahteen kertaan, jonka jälkeen uusin tehdas muurattiin tiilestä nykyisen ulkoasunsa mukaiseksi.

Merenkurkun saaristo

Merenkurkun saaristo kattaa 5 600 upeaa saarta Pohjanlahden alueella. Saariston luonto on ainutlaatuinen varsinkin runsaalta lintukirjoltaan. Merenkurkun saaristo lisättiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2006. Alue sai muotonsa ja saaristonsa jääkauden jälkeen sulaneiden jäiden seurauksena. Saaristo nousee vuosittain noin metrin verran merenpinnasta ylöspäin ja saariston pinta-ala lisääntyy neliökilomerillä. Merenkurkun saariston ennustetaan yhdistävän Ruotsin ja Suomen maata pitkin noin 2 000 vuoden aikana.

Comments are closed.